PUHEENVUORO: Eriävä mielipiteeni Itäisen Lohjan palvelurakenne ja –verkkoselvitystyöryhmän esityksestä ( 30.05.18 )

Esitän kirjallisesti eriävän mielipiteeni Itäisen Lohjan palvelurakenne ja –verkkoselvitystyöryhmän esitykseen, jossa ehdotetaan vaihtoehtoa 1 keskittämisestä. Mielestäni keskittäminen ei takaa sitä laatua ja vetovoimaisuutta alueelle, jota nyt tarvitaan. Tutkimusten mukaan laadukkaimman ja parhaimman opetuksen saa kaksisarjaisessa alakoulussa, jossa on noin 250 oppilasta. Tällöin resurssit, oppilaantuntemus ja laatu ovat parhaimmillaan. Yhtenäiskouluista ei vastaavia tutkimuksia ole tehty.

Mäntynummen alueen lapsimäärä on laskeva. Väestösuunnitteiden mukaan alueen 0-15 –vuotiaiden määrä laskee nykyisestä 1 888 henkilöstä noin 500 henkilöllä eli runsaat 20 %:lla vuoteen 2030 mennessä. Jotta lapsimäärän laskeminen ja paras mahdollinen resurssien hyötykäyttö otetaan huomioon, pitää kouluverkkoa miettiä uudella tavalla. Mutta onko uusi tapa aina keskittämistä? On totta, ettei Linderin alakoulua kannata pitää noin 100 oppilaan yksisarjaisena kouluna, eikä Asemanpellon ja Perttilän koulua myöskään 1-1,5 sarjaisena alakouluna. Mutta pitääkö kaikkien alueiden olla samalaisia? Voisiko Itäinen Lohja olla mallina monimuotoinen ja sen alakoulut olisivatkin sateliittikouluja, jotka syöttävät lapset sitten Mäntynummen yläkouluun.

Esitykseni onkin vaihtoehto 4, jossa Mäntynummen yhteiskoulu muutetaan 7-9 lk:n yläkouluksi. 1-6 luokkien käyttämät tilat peruskorjataan yläkoulun tarpeita vastaaviksi. Mäntynummen yhtenäiskoulun alatalo puretaan ja tilalle rakennetaan uusi korvaava rakennus, mutta huomattavasti pienempi, koska lisätilaa yläkoululle tulee alakoulun tiloista. Alakoulun oppilaat siirtyvät joko Asemanpellon tai Perttilän kouluun. Esiopetus- ja esiopetuksen päivähoitotilat rakennetaan molempien koulujen yhteyteen. Lisäksi alueelle rakennetaan korvaavat tilat poistuville päiväkodeille 0-5 –vuotiaiden osalta. Nummenkylän koulusta luovutaan, koska ne mahtuvat tulevaisuudessa Muijalan kouluun ja näin senkin elinvoimaisuus ja käyttöaste pystyttäisiin turvaamaan. Lehmijärven ja Pullin ”kyläkoulut” jatkaisivat elinvoimaisina kouluina, mutta niiden tilannetta tarkasteltaisiin uudelleen, kun tunnin juna tulee ja asukasmäärä sillä puolella harjua kasvaisi runsaasti. Tämä pystyttäisiin toteuttamaan suht nopeallakin aikataululla, koska Perttilän koulussa tehdään jo kesällä 2018 kattoremontti ja katolle on jo suunnitelmat valmiina kahta lisäluokkatilaa varten. Tällä pienellä investoinnilla ja pienellä päivityksellä Perttilän koulusta saataisiin kaksisarjainen alakoulu, jossa myös esiopetus järjestettäisiin. Asemanpellon koulu tarvitsisi hiukan laajennusta ja miksei yhtenä vaihtoehtona voisi olla myös päivähoidon rakentaminen sen yhteyteen. Kaavoitettua asumisaluetta koulun vieressä on jo runsaasti. Tämä malli on vaihtoehdoista halvin toteuttaa eikä lisäisi kuljetuskustannuksiakaan paljon. Myös tuntikehyssäästöä sekä kiinteistökulusäästöjä tulisi tässä mallissa runsaasti.

  • Tuntikehyssäästö: 91 500 e/v
  • Palveluverkosta poístuvat kiinteistöt, säästö kiinteistökuluissa 475 800 e/v:
    • Nummenkylän koulu
    • Mäntynummen päiväkoti
    • Päiväkoti Oravainen
  • Tuntikehyssäästö: 914 500 e/v
  • Kuljetuskustannusten lisäys max: 11 400 e/v
  • Karkea kustannusarvio: n. 22 milj. euroa.
  • Aikataulu: vv. 2018-23

Valtuustoinfossa kaavoituspäällikkö Leena Iso-Markku totesi, mm. Pullissa ja Lieviöllä on tulossa rakennusbuumi, joka kertoo kylien vahvistumisesta. Onko nyt aika muuttaa suuntaa ja nostaa Lohjan väkiluku kasvuun? Tähän on käytettävä kaikkia keinoja ja yksi niistä on Lohjan pitäminen elinvoimaisena ja myös kyläkoulujen ja Lohjan moninaisuuden kehittäminen. Kaupungin ja eri alueiden monimuotoisuuden ymmärtäminen lisää koko Lohjan vetovoimaa. Lohjalle mahtuu eri kokoisia yksiköitä ja keskittymiä. Miksi emme antaisi tähän mahdollisuutta?

Asukkaiden kuulemistilaisuudessa, asukkaat eivät löytäneet mallista 1 yhtään positiivista asiaa. Sen huomaa myös eri vanhempainyhdistysten kannanotoista. Lohja on lapsiystävällinen kunta ja yhtenä arvona on asukkaiden kuuleminen ja osallistaminen. Tämä olisi nyt sitä. Keskustaan mahtuu ja sopii iso monitoimijatalo, jossa samassa on yhtenäiskoulu, mutta Itäiselle Lohjalle se ei sovi. Mallissa 4 on myös vähiten vaikutuksia lapsiperheiden arkeen, kun jotain tiivistämistä kuitenkin on tehtävä. Vain

Koulun ja koulurakennuksen merkityksen tarkastelukulmaa tulisi laajentaa varsinaisesta koulunpidosta alueen asukkaiden lähipalvelun suuntaan: harrastus-, kokoontumis- ja kohtaamispaikkana, monitoimitilana alueen eri-ikäisille ihmisille. Miten kouluista voitaisiin kehittää palvelevampia keskuksia lähialueensa asukkaille? Jos poistuvien koulujen liikuntasalit jäävät pois käytöstä, se vähentää merkittävästi asukkaiden liikunta- ja kokoontumismahdollisuuksia. Tämä taas lisäisi kuntalaisten eriarvoisuutta harrastusmahdollisuuksien saavuttamisen suhteen, varsinkin kun paikallisliikenne on olematonta ja matkat pitkät taajamiin verrattuna. Lähikoulu on paikka, joka osaltaan lisää yhteisöllisyyttä alueella ja myös yhdenvertaisuutta kuntalaisten kesken. Suuressa koulussa tämä ei ole mahdollista eikä se toteudu.

Kannatan siis vaihtoehdon 4 tarkastelua vakavasti ja ehdotan työryhmän esityksen sen toteutumista.

Lohjalla 30.05.2018

Jani Méling
Lapset, nuoret ja perheet lautakunnan puheenjohtaja
Itäisen Lohjan selvitystyöryhmän jäsen