23.04.2017
  
Blogi, Politiikka

Tällä otsikolla Länsi-Uusimaan päätoimittaja Päivi Kallo kirjoitti päätoimittajalta kirjoituksen lauantain 22.04.2017 lehteen, jossa kertoi mm. kuntavaaliehdokkaiden ennen vaaleja osittaman sitoutumisen lasten ja nuorten asioiden ajamiseen allekirjoittamalla Lasten ja nuorten valtuutetun huoneentaulun.  Kirjoituksen tiedot oli alustavista tuloksista Lastensuojelun keskusliitolta. Vihreät oli hienosti edustettuina uusista valtuutetuista, mutta minun nimeni alkuperäiseltä listalta puuttui. Syytä en tiedä, mutta sähköposteistani löysin vahvistuksen allekirjoitukselleni, jonka olin tehnyt 17.02.2017. Nimeni oli vain jostain syystä jäänyt listoilta pois. Olen siitä lastensuojelun keskusliittoon vielä yhteydessä.

Miksi sitten koen, että tämä oikaisu oli tarpeellista tehdä? Koska asetan lapset ja nuoret aina etusijalle päätöksenteossa. Heistä tulee seuraavia veronmaksajia ja heidän lapsistaan taas seuraavia. Tällä tavalla voimme taata tulevien työikäisten kuntalaisten tyytyväisyyden. Ja tämä ei tarkoita, että se olisi joltain muulta pois.

Lapset ja nuoret ovat arvokkaita. Heillä on halu olla mukana, kun heidän asioista puhutaan ja päätetään. He tarvitsevat kuitenkin aikuisen tukea sekä toiminnallisia vuorovaikutuksen apuvälineitä itsensä ilmaisemiseen. Mitä enemmän lapsen ja nuorten ajatuksia kuullaan ja työstetään, sitä vähemmän niitä tulkitaan.

Lapsiystävällinen kunta ei ole mahdottomuus, vaikka välillä tuntuukin siltä, että talous puristaa niin, että kaikkialta on säästettävä. Unicefin Lapsiystävällinen kunta -tunnustuksen on Suomessa saanut jo viisi kuntaa. Lapsivaikutusten arviointiin ja lapsibudjetointiin on myös olemassa hyviä malleja, mutta silti niiden toteutus joko unohtuu kokonaan tai jää hyvin ohueksi. Kunnissa lapsivaikutusten arviointeja on tehty valtionhallintoa enemmän. Miksi Lohja ei voisi olla seuraava Unicefin lapsiystävällinen kunta?

Jaa Sivu