01.03.2021

Olemme eläneet haastavissa poikkeusoloissa jo pari kuukautta. Suurin osa lapsista ja nuorista on ollut pois varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta sekä opiskelupaikoista. Sekä varhaiskasvattajat että opettajat loikkasivat nopeasti etäopettajiksi ja ottivat haltuun paljon uusia opettamisen keinoja ja menetelmiä. Myös lapset, nuoret ja perheet ovat joutuneet ottamaan itsestään suuren vastuun poikkeusolojen aikana. Epidemia on koskettanut meitä kaikkia, mutta sen vaikutukset jakautuvat suomalaisten kesken hyvin epätasaisesti. Vaikutuksia on nähtävissä jo näinkin lyhyen ajan jälkeen. Viime aikoina yleisin kriisipuhelimiin tulleen soiton syy on ollut paha olo, erityisesti ahdistuneisuus. Myös perheiden haasteet nousevat puheluissa esiin.

Varhaiskasvatus ja perusopetus avaavat ovensa 14.05.2020. Koulut ehtivät olla auki vain kaksi viikkoa ennen kuin yli kahden kuukauden kesäloma alkaa. Opettajat ehtivät siis kohtaamaan oppilaat ja kysymään heiltä, mitä heille kuuluu. Mutta mitä tukea järjestämme kesäksi? Miten kohtaamme toisen asteen opiskelijat?

Nyt on tärkeä katsoa eteenpäin. Kunnat olivat jo ennen epidemiaakin taloudellisesti haastavassa asemassa ja COVID-19-pandemia on syventänyt sitä entisestään.  Jos lapsia, nuoria ja perheitä ei auteta, saatamme maksaa tulevaisuudessa kovaa hintaa niin inhimillisesti kuin taloudellisesti. Nyt ei saada tyytyä tasoon ”valtaosalla kaikki on hyvin”. Yhtään lasta ja nuorta tai heidän perhettään ei saa jättää yksin.

Meillä ei ole nyt vain taloudellinen huoli, vaan myös terveydellinen ja sosiaalinen huoli. Kynnys hakea apua on kasvanut ja perheet yrittävät pärjätä itsekseen. On siis pohdittava, millä matalan kynnyksen palvelut saadaan vieläkin paremmin saavutettaviksi. Emme tarvitse uusia projekteja vaan olemassa olevia tukirakenteita tulee vahvistaa ja taata niille riittävät resurssit.

Kun syksy koittaa, oppimisen vaje saadaan turvattua riittävällä tukiopetuksella ja jakotuntien lisäämisellä. Näiden lisäksi oppilaanohjauksen sekä opiskeluhuollon resurssit aina varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on turvattava. Myös koulutuksen, sosiaali- ja terveyspuolen sekä nuorisopalveluiden yhteistyötä on lisättävä. Valtio tulee tähän toivottavasti avuksi. Luottamuksen viranomaisiin saamme kuitenkin vahvistettua vain aidolla vuorovaikutuksella ja kohtaamisella.

Voimia arkeen!

Jani Méling (vihr.)

Kaupunginvaltuutettu

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja

Jaa Sivu