01.03.2021

Kummit live: Joulumielelle konserttia kuunnellessa en säätynyt kyyneleiltä, kun puhuttiin mm. lasten ja nuorten mielenterveysongelmista. Myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreen selvityksen mukaan korona-aika on lisännyt opiskelijoiden mielenterveys- ja päihdeongelmia. Selvityksen mukaan osalla paikkakunnista pystytään tarjoamaan palveluita ja apua täysin normaalisti. Toisaalla palveluita vain karsitaan ja ne ovat niukat. Kaikki lapset ja nuoret eivät siis ole tasa-arvoisessa asemassa. Katariina Mertanen pohtii väitöskirjassaan jopa sitä, että pitäisikö nuorten syrjäytymisen sijaan puhua nuorten syrjäyttämisestä.

”Normaaliin” nuoruuteen kuuluu tietynlaiset tunnemyllerrykset ja turvallisuudentunteen horjuminen.  Kuitenkin koronapandemian aikana rajoittuneet ihmiskontaktit, etäopiskelu ja työnsaantivaikeudet ovat aiheuttaneet nuorille sosiaalisen elämän kaventumista ja ongelmia arjen rytmin hallinnassa. Nuoret haluavat ryhmäytyä keskenään, olla merkityksellisiä ja saada vertaistukea. Näinä aikoina se on haastavaa.

Hyvinvoivat nuoret käyttäytyvät paremmin kuin pahoinvoivat nuoret. Se on yksi syy, miksi nuoriso tarvitsee meitä aikuisia. Nuorten kysymyksiin ja huoliin on vastattava. Kun aikuinen ei kuuntele, lapsen ja nuoren mieltä painavat asiat kasaantuvat ja tämä alkaa näkyä käyttäytymisessä. Pienetkin asiat voivat paisua isoiksi, jos niitä ei selvitetä. Aikuisen tehtävä on ohjata nuorta ja pohtia hänen kanssaan, miten tulisi toimia eri tilanteissa. Muistettava on myös se, ettemme voi puhua yleisnimellä nuoriso, vaan jokainen nuori on yksilö, jolla on yksilöllisiä avun ja tuen tarpeita.

Tämän lisäksi meidän on kunnan taloudellisista haasteista huolimatta kehitettävä palveluitamme. Kuten Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Päivi Känkänen ja kehittämispäällikkö Johanna Jahnukainen blokissaan kirjoittavat: ” Aikuisten tehtävänä on opastaa, innostaa ja auttaa uuden äärelle. Tarjota valintojen paletti ja sopiva sivellin. Kehittää palveluita niin, ettei kukaan pääsisi tippumaan ja vahvistaa niitä rakenteita, jotka syrjäyttämisen ja eriarvoistamisen sijaan kannattelevat nuoria.”

Tähän mikään taho ei pysty yksin, mutta yhdessä kyllä. Viranhaltijoiden tulee tiivistää yhteistyötä ja kehittää olemassa olevia palveluita entisestään, päättäjien tulee pohtia enemmänkin lisäpanostamista kuin säästämistä sekä jokaisen aikuisten tärkeänä tehtävänä on kuunnella nuorisoa ja keskustella heidän kanssaan.  

Näillä ajatuksilla toivotan oikein rauhallista joulua kaikille.

Jani Méling  (Vihr.)

Kaupunginvaltuutettu

Lasten, nuorten ja perheiden lautakunnan puheenjohtaja

Jaa Sivu