31.01.2019

Suomalaiset ovat maailman onnellisin kansa. Näin kertoo YK:n onnellisuusraportin tutkimustulos siitä huolimatta, että Suomen valtio ja monet kunnat ovat taloudellisesti haastavassa tilanteessa ja eriarvoistuminen, köyhyys ja turvattomuuden tunne aiheuttavat huolta. Mistä ihmisten onni sitten kumpuaa?

Monien tutkimusten mukaan taide- ja kulttuuritoiminta on yhteydessä hyvän elämän kokemukseen, onnellisuuden tunteeseen ja pitkään ikään. Kulttuuri tukee henkistä ja sosiaalista hyvinvointia monella tavalla. Kulttuurisen kokemuksen avulla on mahdollista esimerkiksi vähentää stressiä, vahvistaa yhteisöllisyyttä, osallisuutta ja vahvistaa luottamusta itseen ja elämään. Joku saattaa vaikuttua teatteriesityksestä, joku toinen voimaantuu galleriassa tai rock-bändien keikoilla.

Taide toimii osin mielen tiedostamattomilla alueilla, minkä vuoksi sitä ei voi korvata järkeen perustuvilla asioilla; se tarjoaa tärkeitä mielensisäisiä keinoja käsitellä ja tarkastella elämää. Kulttuurin ja taiteen avulla voi minkä ikäisenä vain toteuttaa itseään ja keskittyä hyvää mieltä tuottaviin asioihin. Terveyden kannalta olennaisinta näyttäisi olevan se, että kulttuuriharrastuksiin liittyy toisten ihmisten kanssa yhdessä toimimista.

Taide ja kulttuuri ovat keskeisiä hyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä myös taloudellisesti heikossa tilanteessa. Kulttuuri näyttää kykenevän elvyttämään kurjassakin tilanteessa painivan yhteisön. Vuonna 2003 taantuva pohjoisenglantilainen Hullin kaupunki äänestettiin Britanian ”paskimmaksi kaupungiksi”. Hull halusi muuttua ja ryhtyi panostamaan kulttuuriin. Kaupunki palkkasi työhön tapahtumanjärjestelyiden kärkinimen Martin Greenin, jonka mukaan ilman kulttuuripanostusta mikään kaupunki ei voi menestyä. Vuonna 2017 Hull valittiin Britannian vuoden kulttuurikaupungiksi. Panostus kulttuuriin on tuonut kaupunkiin suuren määrän vierailijoita, kohottanut kaupunkilaisten itsetuntoa ja ennen kaikkea kohentanut kaupungin taloutta.

Opetus ja kulttuuriministeriön työryhmä linjasi syksyllä taide- ja taiteiljapolitiikan suuntaviivat. Taide- ja taiteilijapolitiikan keskeisiksi tavoitteiksi nostettiin taiteen yhteiskunnallisen merkityksen tunnustaminen, rahoituksen kasvattaminen ja taiteilijan työ ammattina tunnistaminen. Työryhmän mukaan taide kokonaisuudessaan on muutoksessa. Yhteiskunta ei ole tätä muutosta kuitenkaan tarpeeksi huomioinut. Taiteeseen ja kulttuuriin ei panosteta riittävästi suhteessa siihen, mikä on niiden merkitys yhteiskunnan ja talouden kehityksessä. Taiteen positiiviset vaikutukset tulee tunnistaa ja taide tulee nähdä osana laajentuvaa palvelusektoria ja elinkeinotoimintaa. Valtion rahoitusta taiteelle tulee lisätä, ja myös muiden hallinnonalojen kuin kulttuurin hallinnonalan tulee osallistua rahoitukseen.

Kulttuuriset tarpeet voivat muuttua, mutta kulttuurin ja taiteen syvä, eheyttävä vaikutus pysyy läpi elämän. Kulttuurikokemukset lisäävät sosiaalista pääomaa, jonka määrä on suoraan verrannollinen terveyteen, hyvinvointiin ja toimintakykyyn. Kulttuurituotannon tulee panostaan palveluiden, eli tapahtumien ja harrastusmahdollisuuksien saavutettavuuden parantamiseen. Monipuolisen kulttuurituotannon mahdollistajana on sekä kuntien että valtion toimittava aktiivisesti. Mitä helpommin kulttuuritarjonta on ihmisten saatavilla, sitä suurempi joukko suomalaisia pääsee nauttimaan itselleen sopivan kulttuuritoiminnan tuomasta hyvinvoinnista ja onnellisuudesta.

Jani Méling (vihr. Lohja)

Rehtori, Eduskuntavaaliehdokas

Maija Rautavaara (vihr. Vantaa)

Erityisopettaja, Eduskuntavaaliehdokas

Jaa Sivu