16.11.2017
  
Blogi, Lapset, Nuoret, Politiikka

Kokemusasiantuntija on henkilö, joka on mukana kehittämässä toimintaa omien kokemuksien pohjalta.  Hän on henkilö, jolla on omakohtaista kokemusta kyseisestä asiasta ja on käynyt kokemusasiantuntijakoulutuksen. Kokemusasiantuntijoiden avulla kuullaan todellisia tarinoita kokemuksien aiheuttamista tunteista, hoidosta sekä kuntoutumista edistäneistä asioista. He kehittävät palveluita paremmin asiakkaiden tarpeita vastaaviksi, lisäävät ihmisten ymmärrystä, muuttavat asenteita ja antavat toivoa muille samaa kokeneille. Usein osaaminen nähdään ainoastaan ammattilaisten, työntekijöiden ja tutkijoiden näkökulmasta.

Viimeisen vuosikymmenen ajan sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa, kehittämisessä ja arvioinnissa on yhä useammin mukana kokemusasiantuntijoita.  Esimerkiksi lastensuojelussa, jossa itsekin tällä hetkellä työskentelen, kuullaan aiempaa systemaattisemmin lasten ajatuksia ja kokemuksia lastensuojelusta. Työssäkäyvät ammattilaiset tekevät töitä arkipäivisin kahdeksasta neljään, kun taas esimerkiksi lastensuojeluasiakkuutta kertyy asiakkaille 24 tuntia päivässä seitsemänä päivänä viikossa.

Lapset ja nuoret ovat arvokkaita. Heillä on halu olla mukana, kun heidän asioista puhutaan ja päätetään. He tarvitsevat kuitenkin aikuisen tukea sekä toiminnallisia vuorovaikutuksen apuvälineitä itsensä ilmaisemiseen. Mitä enemmän lapsen ja nuorten ajatuksia kuullaan ja työstetään, sitä vähemmän niitä tulkitaan.

Kokemusasiantuntijoiden käytön lisääminen kannattaa. Kun kokemuksia tutkitaan yhteistyössä, saadaan sekä hyvät käytännöt että muutostarpeet näkyviin. Teoreettista tietoa ja kokemusta yhdistämällä on mahdollista löytää uusia toimintatapoja, havaita järjestelmässä olevia puutteitta, sekä avata uusia näkökulmia joiden avulla voidaan suunnitella entistä parempia ja toimivimpia palveluita.

Hyvä työkaveriniTerveyden- ja Hyvinvoinnin laitoksen erityisasiantuntija Päivi Känkänen kirjoittaa THL:n blogissa: ”Parhaimmillaan kokemusasiantuntija näkee palveluiden kehittämisen merkityksellisenä ja arvokkaana, jossa usein kipeistäkin muistoista kumpuavat kokemukset voi rohkeasti laittaa peliin. Kokemusasiantuntemuksen huomiointiin ei riitä kiintiönuori asiantuntijaryhmässä, vaan kokemusperustainen kehittämistyö on tehtävä eettisesti kestävällä tavalla, kunnioittavasti kohdaten.”

Hyvänä pohjana lasten ja nuorten osallistamisesta on Lohjalla toimivat vartti- ja nuorisovaltuustot, mutta nyt meidän tulisi kehittää kokemusasiantuntijuutta kaikessa kunnallisessa päätöksenteossa esimerkiksi opetuksen ja koulutuksen kehittämisessä, vanhuspalveluista puhumattakaan.

”Välittämisen kokemus syntyy pienistä teoista”, toteaa nuori kokemusasiantuntija.

 

Jaa Sivu