13.02.2018
  
Blogi, Mielipidekirjoitukset, Politiikka

Länsi-Uusimaa 13.2.2018:

Lohjan kaupunki on kamppaillut sisäilmaongelmaisten koulujen ja päiväkotien kanssa vuosia. Tilanne ei Suomen mittapuussa ole poikkeuksellinen, vaan sisäilmahaasteet kunnissa ovat pikemminkin sääntö kuin poikkeus. Viimeisten parin vuoden aikana Lohjan kaupunki on tehnyt ansiokasta työtä sisäilmaongelmien kartoittamiseksi. Nyt olemmekin tilanteessa, jossa tiedämme mittavia ongelmia löytyvän lukuisista koulurakennuksista. Tällaisia ovat mm. Mäntynummen Yhtenäiskoulu, Ojamon koulu sekä Lohjan Yhteislyseon lukio. Tytyrin koulu on jo purettu, Anttilan koulu suurelta osin korjattu ja monessa muussakin yksikössä on tehty ja tehdään parhaillaan korjauksia sisäilman parantamiseksi. Lisäksi Järnefeltin koulussa ollaan juuri aloittamassa kattavia tutkimuksia.

Olemme tulleet tilanteeseen, jossa kaupungin virkamiehistön ja luottamushenkilöstön on yhteistyössä pohdittava parasta mahdollista, kauaskantoisesti hyvää ratkaisua koulujemme suhteen. Lisäksi pitää ratkaista se, missä lapsemme ja nuoremme viettävät lähivuodet remontoituja tai uusia tiloja odottaessaan. Kysymys kuuluu, miten voimme turvata lastemme sekä kaupungin työntekijöiden terveyden nyt ja tulevaisuudessa.

Nämä ratkaisut tulevat vaatimaan valtavia summia rahaa. Tulemme tarvitsemaan todella tarkkoja arvioita siitä, mitä kannattaa korjata ja milloin puolestaan kannattaa rakentaa uutta. Korjaaminen on lähtökohtaisesti halvempaa kuin uuden rakentaminen, etenkin jos tarkastellaan välitöntä vaikutusta. 20 vuoden tarkastelulla tilanne voi kuitenkin kääntyä päälaelleen: alun perin kalliimpi uudisrakennus voikin tulla huomattavasti halvemmaksi kuin peruskorjattu, myöhemmin yhä uusia remontteja vaativa rakennus.

Korjaamisessa on aina omat riskinsä. Esimerkkeinä siitä ovat mm. Lohjan lukion, Ojamon, Mäntynummen ja Järnefeltin koulujen korjaukset, joihin on käytetty rahaa reilusti yli 10 miljoonaa euroa. Yhden uuden koulun verran rahaa on menetetty, mutta valitettavasti hyvää ratkaisua ei ole saavutettu. Onko meillä varaa enää jatkaa näin? Hyvä esimerkki toisenlaisesta ratkaisusta on Kuhmo, jonka kaupunginvaltuusto päätti jättää vanhan koulun korjaamatta. Sen tilalle rakennettiin 11,9 miljoonalla eurolla uusi puinen koulurakennus – paikallisilla raaka-aineilla ja työvoimalla. Rakennuksessa on kerrosalaa 5 500 neliötä ja tiloja tulee käyttämään 400 lasta ja 50 aikuista.

Näiden suurten ratkaisujen äärellä on oivallinen tilaisuus pysähtyä hetkeksi miettimään myös suuria kokonaisuuksia. Mäntynummen alueelle tehdään parhaillaan laaja palvelurakenneselvitys. Pohditaan, miten alueen palvelut olisi järjestettävä, jotta alue olisi toimiva eri ikäisten asukkaiden näkökulmasta. Hienoa että asiaa tarkastellaan huolellisesti ja monipuolisesti. Vastaava selvitys voisi olla paikallaan myös eteläisen Lohjan suhteen. Miten Virkkalan alueella tarjotaan mahdollisimman laadukkaat palvelut mahdollisimman suurelle joukolle seuraavien vuosikymmenten aikana?

Jotta lapsemme kuitenkin voivat kasvaa ja opiskella nämä seuraavatkin vuodet turvallisesti ja terveinä, tulemme tarvitsemaan koulujemme oppilaille väistötiloja. Oppilaita ja huoltajia on hyvä kuulla säännöllisesti koululaisten vointia kysellen ja koulujen kulloisestakin tilanteesta on tärkeää tiedottaa avoimesti. Lohjan lukion tapaa ohjeistaa opiskelijoita perheineen lähettämään koululle Wilma-viestiä opiskelijan sisäilmaoireista voisi käyttää muissakin kouluissa. Nyt lukiolla ollaan onneksi tilanteessa, jossa toiminta saadaan siirrettyä laadukkaisiin ja toimiviin, sisäilmaltaan puhtaisiin tiloihin jo ensi elokuussa.

Uskomme vakaasti, että kymmenen vuoden kuluttua Lohjaa voidaan markkinoida kaupunkina, jossa on jokaiselle lapselle ja nuorelle tarjolla varhaiskasvatusta, opetusta ja koulutusta puhtaissa ja laadukkaissa tiloissa. Tehdään siis yhdessä töitä yhä paremman ja lapsiystävällisemmän kunnan puolesta.

 

Jaa Sivu